Terve ja heipähei! Ei, blogi ei tosiaan ole kuollut vaikka tää yli parinviikon hiljasuus onkin helposti pisin mitä täällä on nähty. Taioin itelleni toisen työpaikan jossa oon viihtynyt paljon paremmin, joten se syö aikaa. Kuten myös se, että oon tehny kesälle jääneitä koulujuttuja, jotka valitettavasti vaihtuu ihan kohta oikeeseen koulunkäyntiin.
Blogi ei ole siis kuolemassa, vaikka postaustahti tuskin ihan heti nousee alkua vastaavalle tasolle. Muttamutta, palataanpa seuraamaan Karankojen tapahtumarikasta ja laatantäytteistä eloa.
☼ ☼ ☼
Viimeinen maallinen muisto Krakenista. Ikuisesti kaivaten.
Tää muuten meni ja katos yhessä tulevassa remontissa D:
